sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Polvet maassa, kädet ristissä, silmät anoen.

Nainen ei ole huomaavinaan, ajaa ohi. 

Seuraavakin auto ajaa ohi. 

Valo vaihtuu punaiseksi. 

Autot pysähtyvät.

Pieni poika nousee ja kävelee eteenpäin, heiluttaen kättä autossa istuvalle, katseellansa anoo apua. Mies autossa ei ole huomaavinaankaan. Katselee muualle. Syöden omenaa.

Seuraavassa autossa oleva nainen katsoo häntä kyyneleet silmissä, mutta ei avaa ikkunaa. 

Lapsi kävelee eteenpäin. Nälkäisenä. Anoen apua. Farkut, kolme kokoa isot vyötettynä jalkoihin, resuinen paita päällä, tyhjä katse silmissä. 

Valo vaihtuu vihreäksi. 

Autot ajavat ohi.

 

Miksi he eivät auta? 

 

On ilta. Poika ei enään jaksa seistä. 

Hän menee makuulleen liikennevalojen viereen. Häntä palelee. 

Pojalla ei ole kotia johon mennä.

Ei ketään kuka lämmittäisi. 

Ei ketään jota halata. 

Ei ketään joka auttaisi.

Tien reunassa maaten, muistellessaan lämpimiä kesä päiviä. 

Alkaa sataa.

Poika sulkee silmänsä. 

Hän ei tunne enään kylmyyttä. 

Ei kuule enään autojen ääniä.

Ei tunne enään

        kipua.

             nälkää.

                   mitään.












1 kommentti: